Enää ei housut tipu, eli ruokailut on taas kohdallaan. Närästystä kyllä iltaisin riittää, mutta sen saan tableteilla kuriin.

Olimme miehen kanssa viikonlopun poissa kotoa. Äitini tuli hoitamaan Taavia. Kyllä mua jännitti etukäteen, että muistanko kertoa äidille kaiken tarvittavan ennen lähtöä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Taavi oli "vieraan" hoidossa. Hassua sanoa vieras kun Taavi ja mummi ovat tavanneet paljon, pienestä välimatkasta huolimatta. Viikonlopun aikana en voinut olla koko ajan vastaamassa puhelimeen siksi jännitin olenko ohjeistanut äitiä tarpeeksi. Sanoin kyllä lähtiessä, että eläkää niin kuin parhaaksi näette. Tuolla taisin eniten tarkoittaa Taavin nukkumista. Viikkoa ennen mummin hoitoviikonloppua aloitin uudestaan projektin: Taavi nukkuu omassa sängyssä koko yön. Meidän poissa ollessa aivan sama vaikka poika nukkuisikin meidän sängyssä mummin kainalossa. Projekti on aika onnistunut. Taavi ei yöllä enää kiipeä sänkyymme, vaan jos hän on herännyt niin hän itkeä pillittää kynnyksen takana. Luulen, että kun vauva tulee taloon ei tartte miettiä hiipiikö esikoinen yöllä sänkyyn ja mahdollisesti vauvan päälle.

On se kumma miten energiat ovat korkealla (tai ainakin tahto-energiat). On paljon asioita joita tahtoisin tehdä (aika paljon ne liittyvät siivoamiseen ja ylimääräisen tavaran pois heittämiseen). Nyt tekemisen esteenä on vatsa. Ei se mitenkään jätti iso ole, mutta iltaa kohden kipeytyy. Välillä tuntuu kuin vatsani saisi parissa sekunnissa 10 kg lisää painoa.

Vauvan vaatteet on pesty ja pienimmät ovat jo hoitopöydällä laatikoissa. Hoitopöytää vilkaisemalla näkee selvästi kumpaa ultraajat ovat meille luvanneet. Vaaleanpunaista löytyy kaikissa sen sävyissä!

PS Mummin ja pojan viikonloppu oli sujunut mainiosti. Poikamme ei ollut kiukutellut ja nukkumaankin hän meni paljon helpommin kuin minun nukuttaessa. Minunkin huolet hälvenivät kun lauantaiaamuna seitsämän jälkeen sain viestin, että ilta ja yö on menneet hyvin. Oli ihanan virkistävää viettää viikonloppu kahdestaan mieheni kanssa.

Tämänkin raskauden aikana minä olen laihtunut. Mammahousut tippuu jalasta, eli lantiolta on lähtenyt senttejä. Toki painoni on lisääntynyt, mutta erittäin maltillisesti. Eilen jo kiinnitin huomiota siihen että lisäsin syömistä. Ruokahalujani on vienyt närästys. Ja Taavi-taaperon iltanukahtaminen. Ennen hänet laittoi sänkyyn ja hän pian nukahti sinne. Ja mieheni kanssa söimme iltapalaa. Nyt saadaan tunnin verran ainakin palautella häntä sänkyyn. Ja kun hän sinne jää niin sitten melkein itsekin haluan vain nukkumaan. Mutta nyt mulla on projekti saada senttejä lantiolle kun tuo housujen jatkuva nostaminen on ikäväää.

On jo monesti pitänyt käydä kertomassa, että kaikki on hyvin. On vaan väsyttänyt. Mua on väsyttänyt kun poika siirtyi "ison pojan sänkyyn" ja alkoi yöllä tulla viereeni nukkumaan. Ei siis väliimme, vaan minuun kiinni, yrittäen puskea minut tyynyltäni ja sängystä pois. Toisinaan Taavi pyöriskeli hereillä kaksikin tuntia.

Minua on väsyttänyt sekin kun poika ei aina nuku päiväunia. Eli silloin en minäkään pääse nukkumaan. Ei kunnon unta yöllä, eikä korvaavia unia päivällä- iso väsy!

Minua on väsyttänut kotona oleminen. Olen tylsistynyt. Ymmärrän hyvin niitä jotka palaavat pian töihin. Minulla tilanne on sellainen ettei pahemmin kannata pyrkiä töihin kun siellä on tapahtunut suuri muutos. Äiti-ystäviä en ole löytänyt tältä uudelta paikkakunnalta jossa olemme toki jo jonkun aikaa asuneet. Se lisää tylsyyttä.

Minua väsyttää raskaus. Raskaana olevia kehoitetaan lepäämään ja nostamaan jalat ylös aina kun mahdollista. Ekaa lasta odottaessa ihan kiva vinkki, ei toimi enää.

Minua väsyttää kun miehellä on niin epäsäännöllinen työ. Ei se riitä, että työ on epäsäännöllistä, saattaa tulla peruutuksia tai yllättäen vapaapäivä muuttuukin työksi. Heikkoa mun on suunnitella, että milloin esim menisin kampaajalle. Siitä tulikin mieleeni, että mitä pidemmät hiukset mulla on, niin sitä vähemmän mulla on rahaa. Olen ajatellut mennä kampaajalle kunhan saan äitiyspäivärahan.

Poika heräsi, se on taas menoa...

Taavi-taapero nukkuu ensimmäisiä päiväuniaan omassa huoneessaan. Eilen tulimme reissusta ja raivasimme pojan sängyn, joka oli toiminut varastona vauvatavaroille. Taavi seurasi innolla kun laskimme sängynpohjan ala-asentoon. Kun sängyssä ei ollut vielä patjaa, Taavi leikki siellä autoilla. Taavin vauvasänky on meidän huoneessa edelleen ja varmaan viikon verran hän nukkuu siellä yöunet. Meidän huoneessa on pieni kolonen johon on saatu jatkettava pinnasänky. Tilaa ei ole ollut jatkaa sänkyä ja poika on ollut jo ahtaalla nukkuessaan.

Raskausviikolla 16 vatsa pullahti esiin. Parina iltana vatsa oli ollut kipeä, helpotti kun illalla laitoin olohousut jalkaan. Tajusin, että on aika kaivaa mammahousut esiin. Tämä toinen odotus on niin kovin erilaista. Taavia odottaessa oli "iso" juttu käydä ostamassa mammahousut. Nyt ne vaan otettiin kaapista esiin. Olen iloinnut kun sain ystävältäni joka on laihduttanut tunikoita ja siskoltani sain mammahousuja. Ihanaa kun saa vaihtelua odotuspukeutumiseen. Kun muistelin miehelle, että Taavin aikana vauvamaha tuli paljon myöhemmin esiin, mies muistutti, että nyt olen paljon hoikempi kuin silloin. Ja eipä siis ihme että vatsa pullottaa takin sisältä kun nyt käytän 2 numeroa pienempää takkia kuin viimeksi.

Kilpirauhaskoe nro 2 näytti normaaleja arvoja. Ja olo on muuten ollut pirteämpi. Pari päivää sitten mulla on aika kehno olo. Ajattelen, sen johtuvan erittäin alhaisesta verenpaineesta (96/64). Lepäilin, ja illan aikana olo muuttui hyväksi. Mulla on aina ollut alhainen verenpaine. Pitänee lisätä ruokaan suolaa ja syödä runsaasti salmiakkia :)

Ultrassa vauvalla näkyi olevan kaikki hyvin. Pihi ultraaja printtasi vain yhden kuvan. Tiedän kyllä, ettei ultraamisen tarkitus ole viihdyttää vanhempia. Taaville tuli hoitaja kun olimme miehen kanssa ultrassa. Hieman jännitin, miten heillä menee kun pojalla on alkanut uhma. Kaikki oli sujunut mainiosti. Pari kertaa Taavi oli ollut etsivän näköinen ja hoitaja täti sanoi, että isi ja äiti on kaupassa ostamassa maitoa. Hän tyytyi siihen.

Ultran yhteydessä katsottiin labran tulokset. Olin todella yllättynyt kun selvisi, että kilpirauhashormoniarvot ovat liikatoiminnan puolella. Koko äitini suku sairastaa vajaatoimintaa. Kotona googlasin, että se liikatoiminta aiheuttaa myös väsymystä. Väsynyt olen todella ollut. En tiedä mikä olisi eniten väsymyksen aiheuttaja: raskaus, kilpirauhanen tai se että mies on ollut tosi paljon poissa kotoa (viime kuussa 22 päivää ja tässä kuussa tulee 23). Ei hän itse voinut vaikuttaa kaikkii menoihinsa. Onneksi joulukuussa homma rauhoittuu. Tuota kilpirauhasta tarkkaillaan, ensi viikolla sokerirasituksen yhteydessä otetaan uusi testi. Olisi hienoa jos jollain lääkkeellä oikeasti saisi tätä väsymystä aisoihin.