Olen alkanut viettää ylipäivä. Olen siis vapaalla- jee!

Viime viikolla meillä kävi perhetyöntekijä kotikäynnillä. Olimme täyttäneet neuvolasta saadut hyvinvointi-kaavekkeet. Olimme vastanneet toisistamme tietämättä hyvin samalla tavalla. Vierailun aikana työntekijä ei syynännyt kotiamme. Istuimme vaan sohvalla ja juttelimme.

Sitten suuntasimme miehen kanssa entiseen kotikaupunkiimme (minun oli hyvä lähteä kun oli vapaata). Oli hieman outoa, kun kukaan ei tuntunut olevat paikalla. Eräskin johon otin yhteyttä kolmen vuoden tauon jälkeen, olikin meidän naapurikaupungissa ihan tuossa lähellä. Majoituimme ystävän asuntoon, joka itse ei ollut paikkakunnalla. Mun oli vaikea nukkua kun oli kuuma ja sänkykin oli kapea. Seuraavana päivänä minä sitten yritin hieman shoppailla, mutta väsytti aika paljon. Vauvallekaan en ostanut mitään, odotan, että pääsen ensin kirpputoreille.

Nyt olen saanut lisää painoa. Ja vatsakin on hieno! Sanon taas, että en minä sitä yritä peittää, mutta kun kaapit on täynnä tunikoita, niitä sitten tulee pidettyä. Eräs nainen siellä entisessä kotikaupungissa ei huomannut raskauttani vaikka kahdesti näimme. Mutta jos laitan ohuen villapaidan päälle niin "kyllä näkyy"!

Eilen lainasin miehen huonoja verkkareita kun olin pihalla maalaushommissa. Mies kyllä sanoi, ettei niissä verkkareissa ole nauhaa, ja että ne ei ehkä pysy päällä. Taputin vatsaani ja sanoi, että kyllä tämä pitää housut yllä ja totta, ei ollut vaaraa housujen tippumisesta. Tästä lähden taas maalailemaan ja huomenna olisi tarkoitus tutustua kirpputorien ihmeelliseen maailmaan...