Nyt loppui laiskottelu... Olen elänyt kait jonkinlaisessa harhassa. On tuntunut, että vauvan syntymään on vielä vaikka kuinka paljon aikaa. Eilen synnytystapa arvioinnissa se sitten sanottiin:" Vauva on jo yli kolme kiloa, uusi tarkastus kahden viikon kuluttua, saattaa olla että synnytys käynnistetään". Aika käy siis ihan oikeasti vähiin ja mitä kaikkea pitääkään tehdä!!! No joo, teidän että se arvio painosta saattaa heittää (ja voihan olla, että meidän vauvalla on iso pää ja pitkät sääriluut, mutta painoa ei juuri ollenkaan ). Olin kokoajan varautunut siihen, että vauva menee yliajalle. Minä olen aikoinani viivytellyt noin 3 viikkoa.

Nyt muuttui "lukujärjestys", ensin kaikki vauvajutut valmiiksi ja vasta sitten telkkaria. Ja mitäs niitä vauvajuttuja onkaan: patja kehtoon (jos ei kerkeä, voihan vauva nukkua Kelan pahvilaatikossa, jossa on jo patja), osta vaunut (toisaalta, nekin voi hankkia vauvan syntymän jälkeen kun ei kuitenkaan heti voi alkaa ulkoilua), silitä vauvan vaatteet (onko nykyohjeissa vielä vaatteiden silitys, vai riittääkö pesu?), huonejärjestyksen muutos (ketkä tulis talkoisiin, ei mies saa noita huonekaluja yksin siirrettyä. Olenkin ovela, kun meille saapuu vauvan katsojia, laitan ne kantamaan kaiken painavan), osta tuttipulloja, hanki vaippoja, osta imetyspaita (vaan mitä jos imetys ei lähde käyntiin, mitä minä sitten teen sellaisella paidalla, ai niin mutta siinä harjoitteluvaiheessa sellainen olisi kyllä hyvä), pakkaa laukku sairaalareissua varten (jaa, mutta onkohan mulla sopivaa laukkua, ihan matkalaukun kanssa ei kehtaa mennä, luulevat vielä että jään sinne asumaan), laita hoitopöytä järjestykseen, osta hoitopöydälle hoitoalusta, jne  Mitähän tuosta listasta puutuu? Mutta eihän tuossa itseasiassa ole niin hirvittävästi tekemistä, yksi homma päivässä ja silti aika riittää...

Eilen ajoin sinne kirpparille jota olen kehunut. Paikka oli pimeenä. Ovella kun kävin kurkistamassa, paikka oli tyhjä! Onko mun lempikirppis lopettanut? Ovatko he muuttaneet? Oveen ei oltu laitettu mitään viestiä. Pettyneenä lähdin katsastamaan vaunuja. Olin luullut että yksi liike on iso ja siellä on laajavalikoima, mutta ei. Siellä oli vain paria merkkiä, eli Emmaljungaa. Olisihan ne hyvät ja monipuoliset jne, mutta kalliit. Ja myyjilläkään ei ollut esittelyintoa, siis pitäkööt vaununsa. Toisessa liikkeessä jossa olin miehen kanssa käynyt aikaisemminkin katselin yhdistelmärattaita (joihin olin aikaisemmin ihastunut). Ne olikin paremmat kuin olin muistanut. Ja juuri kun olin mielessäni päättänyt, mitkä ostamme viikonloppuna, huomasin eräissä vaunuissa Suomen lipun. Mitä onko suomalaisiakin vaunuja. Ja selvisi, että kangasosat on ommeltu Suomessa. Kun lähdin liikkeestä, en tiennyt pitäisikö valita osin suomalainen jossa on isompi koppa, vai täysin ulkomaalaiset jonka runko-ominaisuudet ovat paremmat...

Vaunuliikkeestä siirryin lastenvaateliikkeeseen. Siellä oli alennusmyynti. Mutta silti tuntui hassulta, että alkuperäinen hinta on 30€, olin jo niin tottunut kirppishintoihin. Onneksi oli 50% alennukset. Ostin vain paidan ja fleecetakin. Tarkistin tänään netistä, se kirppis on muuttanut! Huraa, se on vielä olemassa, eläköön halvat hinnat!

Tunnustan, olen huijannut teitä! Kyllä mua on supistellut! En vaan ole tiennyt, että se kun vatsa menee kovaksi ja painavan tuntuiseksi on supistelua . Kyllähän minulla sellaista on ollut, mutta ei se ole sattunut yhtään. Olin kuvitellut, että supistelu sattuu aina.