Ystävänpäivänä kirjoitin pitkän kirjoituksen minun ja pojan ajasta sairaalassa. Kun olin kirjoittamassa viimeistä kappaletta kaikki katosi. Sähläsin tuon kannettavan päällä olevan hiiren kanssa. Yritin sitten kirjoittaa jutut lyhyesti ranskalaisilla viivoilla, mutta ei siitä tullut mitään. Saatan tässä lähiaikoina koittaa kirjoittaa uudestaa ajastamme sairaalassa.

Olemme olleet kotona pian kaksi viikkoa. Aika on mennyt nopeasti. Vauva nukkuu ja syö. Silloin tällöin hän on hetken hereillä ja katselee ympärilleen. Neuvolantäti kävi täällä kun olimme olleet pari päivää kotona. Hän otti multa tikit pois. Haava on tosi hyvin parantunut. Kun synnytyksestä oli kaksi viikkoa lopetin särkylääkkeet. Tosin tänään piti ottaa 500mg paracetamolia. Liikkuminen haavan kanssa sujuu hyvin. Kunpa vain muistaisin olla nostamatta mitään liian painavaa.

Pari päivää sitten kävimme neuvolassa. Lähtö vauvan kanssa sujui yllättäen hyvin. Hidasteeksi muodostui pojan hikka. Hikan aikana ei voi syödä ja niinpä poika joutui lähtemään hieman nälkäisenä neuvolaan. Poika on saanut syntymäpainoonsa lisää puolikiloa ja pituutta sentin. Rintaruokinnalla siis mennään eteenpäin.

Mies on ollut kotona. Ihanaa kun saan aamupalan valmiiksi laitettuna. Aika usein aamupalan jälkeen menen takaisin nukkumaan. Ja silloin tällöin nukun myös päivällä. Minulla on ollut kaksi päivää väsymyksen aalto. Yöllä on vaikeaa karistaa uni silmistä ja nousta ylös. Poikamme on rauhallinen. Hän ei, toistaiseksi ainakaan, itke kurkku suorana kun yöllä herää. Kehdosta kuuluu tuhinaa ja kitinää.

Olen ollut paljon sisällä. Se ei ole ihan hyvä juttu. Pitäisi saada raitista ilmaa ja ulkoilua. Mies on käynyt kaupassa. Mä kävin kerran ystävättären kanssa shoppailemassa kun ei voi laittaa miestä ostamaan imetysliivejä ja -paitoja. Kävimme myös kahvilassa. Olin luullut, ettei mulla oikein voimat riitä shoppailuun, mutta kolme tuntia vierähti nopeasti. Huomasin kyllä nojaavani vaikka mihin aina kun oli mahdollisuus. Toinen ulkona käynti oli neuvolareissu, mutta ei siinä paljoa ulkona oltu. Huomenna olisi tarkoitus viedä vauva ulkoilemaan. Siitä se sitten varmaan alkaa- ulkoilu.

Ulkoilua en tarvitse painon pudotukseen. Minulta on lähtenyt kuusi kiloa toukokuisesta lähtöpainosta. "Pojasta paino paranee". Ulkoilemaan pitää päästä, että mieli virkistyisi. Liekkö painon putoamisen takia tai sisällä olemisen vai onkohan hemoglobiini alhaalla kun heikottaa.

Vauva kutsuu... Aika mennä...