Kuten jo aiemmin kirjoitin aika kuluu tosi nopeasti. Tänään tuli täyteen 10 viikkoa. Odottelen kovasti, että suurin riskiaika ohittuu, eli päästäis viikolle 12. Eipä siihen olekaan enää kuin 2 viikkoa. Odotan myös kovasti kesäloman alkamista. Töitä viikko ja sitten 4 viikkoa kesälomaa. Talvelle jää 2 viikkoa ja nehän vois käyttää juuri ennen äitiyslomaa. Ja kun sihen lisää 5 päivää lomarahavapaita niin eihän mua joulun jälkeen enää töissä näy. Olisi kiva tietää milloin sijainen valitaan, että voisin kaiken tiedon ja tavarat siirtää hänelle. En kait nyt suinkaan mennyt asioiden edelle . Mutta olen minä miettinyt jo sellaistakin, että kuka voisi tulla hoitamaan tätä esikoista, sitten kun lähdemme synnyttämään kakkosta! Me asumme nyt kaukana sukulaisista töiden takia.

Olen oppinut jaksoittamaan syömistäni. Tai ainakin muutama päivä on sujunut hyvin. Olen myös käynyt viime päivinä sauvakävelyllä. Pääsiäisenä kun luovuin herkuista otin tavoitteekseni mahtua kansallispukuuni kesäkuussa. En päässyt tavoitteeseni, mutta en sitä kovasti sure, sillä puku oli tehty minulle ylioppilasjuhliin. Olin silloin vain 55 kiloa. Puvussa on kunnon saumanvarat ja jossain vaiheessa aion suurennuttaa sen. Minun mummo kutoi sen hamekankaan. Minä ja mies aloimme jossakin vaiheessa punnita itsemme 2 kertaa viikossa. Meillä on tarkka vaaka, ja nyt edelleen pikkuisen painoni tippuu. Toki jonkun työrupeaman jäkeen kun on syöty 5-6 kertaa päivässä painoni aina nousee. Toivon pysyväni sellaisessa kunnossa, että loppuraskauden aikana jaksaisi vielä liikkua. Monesti minua ei huvita lähteä sauvakävelylle, mutta kävelyn aikana olo paranee.

Huomenna on tiedossa sukujuhlaa. En vielä kerro sukulaisille odotuksesta. Toivottavasti äidiltä ei lipsahda. Tai jos lipsahtaa niin oikeastaan, mitä väliä sillä on...