Tänä aamuna tapahtui jotain hassua. Taavi-vaavi sinnikkäästi mönki kainalossani. Ja ähisi. Minulle tuli kiire, että kerkeäisin käydä vessassa ennenkuin ähinä muuttuisi itkuksi. Kun vessasta tulin vuoteen äärelle, Taavi nukkui onnellisena. Jaaha, "potkiko" vauva minut pois sängystä, että hän saisi nukkua leveämmin?!

Muutaman yön ajan Taavilla on ollut yöpuku. Alkuun hän nukkui ihan vain päivävaatteissa. Huomasin, että Taavilla on kuuma ja siksi siirryimme käyttämään hänellä yöpukua. Taavi on saanut ilmeisesti eskimogeenejä kun hän kuumenee aika nopeasti. Pääsiäismatkalta kun tulimme kotiin jouduin matkalla vähentämään Taavin vaatetusta. Hieman arvelutti ottaa häneltä pois kypäräpipon, mitä jos hän saa ilman hattua korvatulehduksen.

Olen ollut yökukkuja. Mies muutti nukkumaanmeno aikatauluani. Olen mennyt nukkumaan kymppiuutisten jälkeen. Taavi-vaavi haluaa, että olen hänen vieressä kun hän menee yöunille. Nykyisin laittaudun sänkyyn jo ysiltä. Niin ne miehen muuttavat minua .

Vauva on kasvanut. En sitä niinkään huomaa kun katson Taavia, mutta muut asiat sen paljastaa.
Ensinnäkin muiden kommentit. Maanantaina meillä oli vieraita jotka sanoivat: kyllä se on kasvanut kahdessa viikossa.
Toiseksi olen laittanut Taavilta pieneksi jääneitä vaatteita pahvilaatikkoon. Sukuun on tulossa syksyllä uusi vauva ja olen luvannut Taavin vaatteet sinne lainaksi. On aika haikeata pakata pieniä vaatteita pois. En tiedä mikä sen niin haikeaksi tekee.
Kolmanneksi huomaan Taavin kasvaneen kun katson laitoksella otettuja kuvia. Hän on niissä erinäköinen. Tunnen siitäkin haikeutta, vauvani ei enää ole ihan vastasyntynyt. Hän ei enää ilmeile nukkuessaan niin kuin aikaisemmin. Täytynee ottaa enemmän ja enemmän kuvia...