Sanoin miehelle, että nyt kun aika labraan niin lämpö varmaankin lähtee. Oliskin käynyt niin, mutta ei. Edelleen lämpöilyä. Ja lisäksi pahoinvointia. Voin syödä vain vähän kerrallaan ja jos ruokaväli on liian pitkä niin siitäkin iskee pahoinvointia. Labrassa asiat sujuivat nopeasti ja huomenna neuvolakäynnillä saan tietää tulokset.

Eilen kävin erittäin kevyellä sauvakävelyllä. Kävelin niin rauhallisesti ettei edes hiki tullut pintaan. Telkkarin ääreen pääsimme aika myöhään, ja valitsimme nauhoitetuista filmeistä lyhyimmän. Ja se olikin Jackie Chanin toimintafilmi. Ja ne suklaatkaan eivät maistuneet hyvältä. Kun oli tarpeeksi pimeetä, kävimme tuhoamassa maa-ampiaispesän.  Ne eivät tykkää ruohonleikkaamisesta, ja ovat parikertaa iskeneet miehen jalkaan kiinni. Ilmeisesti kaikki eivät olleet sisällä nukkumassa, katsotaan jos ne järjestää jonkun shown. Eli jippii, hieno kihlajuhla. Tänään mies ehdotti, että lähdettäisiin syömään hienosti. Meillä tää kihlajuhla voi hyvinkin olla kaksipäiväinen tapahtuma, sillä 15. oli kosinta ja 16. päivä ostettiin sormukset. Niitä sormuksia emme saaneet vieläkään kaiverrukseen. Mutta nyt lähden miehen avuksi tekstejä valitsemaan ja sitten syömään...

Ai niin, katsoitteko eilen ohjelmaa vanhemmista jotka katuivat lastentekoa. Luulen (tiedän), että minullekin tulee niitä hetkiä kun toivois, ettei itkevää kakkavaippasta vauvaa olisikaan, mutta ei siitä pitäisi puhua lasten kuullen. Varsinkaan niin isojen lasten kun osa niistä lapsista oli.