Meillä sairastettiin. Keskiviikkona Taavi-Taapero oli ollut kerhossa vaisu. Hän ei innostunut leluista, halusi vain istua äidin sylissä. Illalla mulla on mahakipeä kun menin nukkumaan. Heräsin reilun tunnin päästä siihen kun Taavi oksensi. Pääsin nopeasti sängystä ylös. Pikkuinen oli tosi väsy ja painoi päänsä takaisin tyynyliinalle. Voi pientä, tyynyliina oli ihan oksennuksessa. Otin pojan syliini ja pyyhin hänet puhtaaksi. Lähdimme vaihtamaan yöpukua ja seuraavat oksennukset tulikin vaipparoskikseen. Sitten alkoi itku. Taavi taisi olla silloin tarpeeksi hereillä tajutakseen, että jotain outoa tapahtui. Otin puhtaat lakanat ja siivosin pojan sängyn. Poika ei halunnut jatkaa uniaa ja mun piti herättää mies. Poika miehen viereen ja minä oksentamaan. Niinpä tuo alkuyö sujui, vuorotellen oksentelimme.

Seuraavana aamuna Taavi oli jo kovin reippaan oloinen. Mulla alkoi lämpö nousta. Miehen työkuviot meni uusiksi. Suurimman osan päivästä makasin pimennetetyssä huoneessa. Välillä poika kävi minua tervehtimässä. Aivan kuin hän olisi ihmetellyt sitä että äiti on sängyssä pimeessä huoneessa kun voisin olla hänen kanssa leikkimässä. Tänäänkin mulla on hieman heikko olo ja Taavi-Taaperokin on kovasti viihtynyt sylissä.