Lauantaina käytiin melomassa. Tarkoitus oli ihan vain pikkuisen, että paikat taas tottuu melomisliikkeisiin. Eväät pakattiin matkaan. Rantauduimme kartan osoittamalle rantautumispaikalle. Siinä meni pari minuuttia kun moottorivene tuli rantaan ja kertoin, että olemme saapuneet yksityisalueelle. Oho, katselimme kartasta ja mietimme yhdessä että kartta lienee vanhentunut. Saimme luvan jäädä laittamaan ruokaa. Ruokatauon jälkeen lähdimme kohti kunnon aallokkoa. Mua on ennen pelottanut, mielestäni kajakki saattaa kaatua. Nyt sellaista pelkoa ei ollut- lauloin vain "Hiuli hei huolta nyt ei..." Oli tosi hauskaa. Mietimme, että vauvalla on varmaankin vatsassa samanlaista, vedessä mennään sinne tänne. Meidän ihan pieni verryttely melonta olikin sitten 2,5 tunnissa reilu 12km. Mies totesi, että sauvakävely on varmaankin tehnyt käsilihaksille hyvää kun noin jaksettiin tuollainen pyrähdys.

Eilen otin lämpömittarin esille. Lämpö oli koholla. Mä en tartte edes kuumetta kun mulla on jo aika naatti olo. Lisäksi oli pääkipeä ja mua kuvotti (melkein oksetti). Pohdin pitään mitä tehdä, sillä olimme suunnitelleet menevämme katsomaan Harry Potterin viimeisen elokuvan. Kun totesin, että jos jään kotiin, löhöän sohvalla ja katson telkkaria, niin aivan sama lähteä elokuviin. Jaksoin, elokuvan hyvin.

Tänään mies sain apuvoimia ja he nostivat palkkeja välikatolle. Tulossa on takan vaihto. En ole käynyt välikatolla, mutta mies on kertonut, että siellä on entisten asukkaiden jättämiä tavaroita. Yht´äkkiä huomaan, että aukosta laskeutuu punainen syöttötuoli. Vau, meidän ei tarvitse ostaa syöttätuolia. Tuoli on sellainen kun minulla ja sisaruksillani oli käytössä lapsena. Olipa kiva yllätys!