On jo monesti pitänyt käydä kertomassa, että kaikki on hyvin. On vaan väsyttänyt. Mua on väsyttänyt kun poika siirtyi "ison pojan sänkyyn" ja alkoi yöllä tulla viereeni nukkumaan. Ei siis väliimme, vaan minuun kiinni, yrittäen puskea minut tyynyltäni ja sängystä pois. Toisinaan Taavi pyöriskeli hereillä kaksikin tuntia.

Minua on väsyttänyt sekin kun poika ei aina nuku päiväunia. Eli silloin en minäkään pääse nukkumaan. Ei kunnon unta yöllä, eikä korvaavia unia päivällä- iso väsy!

Minua on väsyttänut kotona oleminen. Olen tylsistynyt. Ymmärrän hyvin niitä jotka palaavat pian töihin. Minulla tilanne on sellainen ettei pahemmin kannata pyrkiä töihin kun siellä on tapahtunut suuri muutos. Äiti-ystäviä en ole löytänyt tältä uudelta paikkakunnalta jossa olemme toki jo jonkun aikaa asuneet. Se lisää tylsyyttä.

Minua väsyttää raskaus. Raskaana olevia kehoitetaan lepäämään ja nostamaan jalat ylös aina kun mahdollista. Ekaa lasta odottaessa ihan kiva vinkki, ei toimi enää.

Minua väsyttää kun miehellä on niin epäsäännöllinen työ. Ei se riitä, että työ on epäsäännöllistä, saattaa tulla peruutuksia tai yllättäen vapaapäivä muuttuukin työksi. Heikkoa mun on suunnitella, että milloin esim menisin kampaajalle. Siitä tulikin mieleeni, että mitä pidemmät hiukset mulla on, niin sitä vähemmän mulla on rahaa. Olen ajatellut mennä kampaajalle kunhan saan äitiyspäivärahan.

Poika heräsi, se on taas menoa...